Toisin kuin tavallinen ajattelu, joka perustuu toisten kokemuksiin, kriittinen ajattelu perustuu siihen, että saadut tiedot asetetaan päällekkäin oman elämänkokemuksen kanssa. Kaikkien kriittisen ajattelun tekniikoiden päätarkoitus on opettaa ihmisiä ajattelemaan omalla, ei jonkun muun, pääkopalla. Tämän tekniikan kirjoittajat ovat Kurt Meredith, Charles Temple ja Jeannie Steele.

Useimmat ihmiset ovat kuulleet kriittisestä ajattelusta, mutta edellä mainittujen perusasioiden lisäksi he eivät ymmärrä, mikä ero on kriittisen ajattelun ja tavallisen ajattelun välillä? Tarkastellaan siis asiaa lopuksi.

Mitä kriittinen ajattelu tarkoittaa?

Pohjimmiltaan kaikki tällaisen ajattelun tekniikat on pelkistetty siihen, että sinun ei pitäisi vain lukea kirjaa tai tietoja Internetistä, vaan sinun pitäisi myös analysoida niitä, arvioida niitä, tehdä tietoon perustuva tuomio, esittää oma mielipiteesi tutkittavasta ongelmasta, tarjota ratkaisusi siitä, miten soveltaa tätä tietoa sekä tavanomaisissa että epätyypillisissä elämäntilanteissa.

Tämä ajattelutapa tarkoittaa: itsenäisyyttä ja vapautta sekä analysointia, arviointia ja pohdintaa. Se on jaettu kolmeen vaiheeseen:

1. Haastevaiheessa täydennetään jatkuvasti jo olemassa olevaa tietovarantoa ja ilmaistaan kiinnostus hankkia asiaankuuluvaa tietoa sekä asetetaan omat oppimistavoitteet;
2. Ymmärtämisvaihe on uuden tiedon hankkimista ja aiemmin asetettujen oppimistavoitteiden muuttamista;
3. Pohdintavaihe on syvällistä pohdintaa ja uppoutumista itseensä korkeamman tietämyksen hankkimiseksi ja uusien päivitettyjen tavoitteiden asettamiseksi.

Käsitteet on siis selvitetty, nyt tarkastellaan tarkemmin, mitä kuhunkin vaiheeseen kuuluu.

Ajattelun haastevaihe

Kriittisen ajattelun tämän vaiheen toimintaa on helpointa selittää opettajan työn kautta. Opettaessaan oppilaita tässä vaiheessa opettajan tärkein tehtävä on tunnistaa se tietovaranto, joka oppilaalla jo on, sitten saattaa tämä tieto aktiiviseen tilaan ja herättää halu työskennellä itsensä parissa tulevaisuudessa. Opiskelijan on etsittävä muististaan tietoa, joka liittyy opiskeltavaan aineistoon. Sitten tieto systematisoidaan siihen asti, kunnes saadaan uutta materiaalia. Hän esittää kysymykset, joihin haluaa vastauksia.

Mahdollinen menetelmä tässä yhteydessä on laatia luettelo tiedoista, jotka ovat jo tällä hetkellä saatavilla:

• Tarinankerronta on lause ”avainsanoilla”;
• Saadun tiedon graafinen systematisointi (kaikenlaiset taulukot, luettelot jne.);
• Oikeiden ja väärien väittämien etsiminen.

Kaikki tiedon muistamisvaiheessa saadut tiedot kuunnellaan huolellisesti, tallennetaan ja niistä keskustellaan tarkemmin. Kaikki työ voidaan tehdä joko yksin tai parin tai jopa ryhmän kanssa.

Ajattelun ymmärtämisvaihe

Kriittisen ajattelun tämän vaiheen päätehtävänä on ylläpitää tervettä kiinnostusta aihetta kohtaan työskentelemällä yhdessä uuden tietolohkon kanssa sekä siirtymällä saadusta tiedosta merkityksellisempään tietoon. Tässä vaiheessa koulutettava kuuntelee tai lukee tekstiä ja käyttää aktiivisia lukutapoja (merkinnät marginaaliin tai päiväkirjaan) sitä mukaa, kun uusia tiedonpalasia tulee.

Tässä vaiheessa helpoin tapa on aktiivinen lukeminen ja merkitseminen marginaaliin. Lisäksi on tarpeen etsiä uusia vastauksia edellisessä vaiheessa esitettyihin kysymyksiin.

Ajattelun pohdintavaihe

Kriittisen ajattelun tekniikoiden hallinnan tässä vaiheessa on tarpeen ottaa askel taaksepäin ja palata alkuperäisiin tietueisiin tietojen aktualisoimiseksi. On myös tarpeen laatia luova ja tutkimuksellinen paperi, joka perustuu jo käsiteltyyn aineistoon. On tarpeen verrata äskettäin saatuja tietoja alun perin annettuihin tietoihin edellisen vaiheen tietojen avulla.

Kriittisen teknologian soveltamismenetelmistä ja -tekniikoista tässä yhteydessä on syytä mainita taulukoiden ja tietoryhmien täyttäminen. Lisäksi on tarpeen luoda kausaalisuhteet kaiken saadun tiedon välille. Avainilmauksiin ja oikeisiin ja virheellisiin väittämiin palaaminen auttaa. Tärkein tehtävä on löytää vastauksia kysymyksiin. Luovuuteen osallistuminen ja järjestetyt keskustelut aiheesta ovat myös hyviä välineitä.

Pohdinnan aikana tehdään analyysiä ja luovaa käsittelyä sekä vertaillaan kaikkia saatuja tietoja. Yksilö-, pari- tai ryhmätyöskentely on mahdollista.

Mitä tekniikoita käytetään yleisesti kriittisessä ajattelussa?

Kriittisen ajattelun tekniikoita on monia, mutta on olemassa noin tusina perustekniikkaa:

• ”Inventaario”. Tämä tekniikka on tilauksen laatiminen jo saaduista tiedoista. Opetettava tekee muistiinpanoja osaamastaan aiheesta. Sen jälkeen tapahtuu vanhojen tietojen yhdistäminen uusiin tietoihin ja niiden lisääminen;
• ”Uskotko sinä…?”. Kyseessä on eräänlainen oikeiden ja väärien väittämien leikki. Haastamisvaiheessa henkilö valitsee opettajan ehdottamista vastauksista oikeat vastaukset annetusta aiheesta ja suorittaa siitä kuvauksen. Seuraavassa vaiheessa hän tekee testin alkuperäisen valinnan oikeellisuudesta;
• ”Avainsanat”. Vain muutamalla sanalla sinun on määritettävä, mistä keskustelukumppanisi aikoo puhua;
• ”Paksut kysymykset” ovat kysymyksiä kuten ”Selitä miksi…?”. ”Miksi ajattelit niin…?”, ”Mitä eroa on…?”, ”Arvaa, mitä tapahtuisi, jos…?” ja niin edelleen;
• ”Lisää”. Tämä on vuorovaikutteinen, merkintäjärjestelmä, joka edistää tehokasta lukemista ja ajattelua. Mahdollisia vaihtoehtoja tekstin merkitsemiseen: 1. tiedän tämän jo; 2. jotain uutta; 3. ajattelen toisin, olen eri mieltä tästä väitteestä; 4. ei selvä, kysymyksiä jää;
• ”Siksak” taas edustaa tekstin kanssa työskentelyä ryhmässä. Kyseessä on suurten aineistomäärien oppiminen ja optimointi, jota varten tieto jaetaan merkitysjaksoihin, jotta ihmiset voivat opettaa toisiaan. Tietoja pitäisi luonnollisesti olla täsmälleen yhtä monta kappaletta kuin ryhmässä on ihmisiä.