4 ansaa, jotka haittaavat hengellistä kasvuasi

4 ansaa, jotka haittaavat hengellistä kasvuasi

Henkiseen kasvuun kuuluu herääminen omaan todelliseen luontoon, tietoisuus olemassaolon tarkoituksesta ja oman potentiaalin arvostaminen. Henkisen kasvun kautta saamme myönteistä ajattelua, iloa ja optimismia. Henkisen kasvun on oltava jatkuvaa, vain silloin se voi olla tehokasta.

On kuitenkin olemassa tekijöitä, jotka estävät tätä prosessia. Asiantuntijat viittaavat neljään sudenkuoppaan, jotka auttavat ymmärtämään, mikä estää ihmistä tuntemasta totuutta ja pysymästä omana itsenään.

1. Väärät tavoitteet hengelliselle kehitykselle

Henkisen kasvun tärkein tavoite on löytää vastauksia itseään askarruttaviin kysymyksiin: ”Mikä on olemassaoloni tarkoitus?”, ”Mihin päämäärään olen menossa?”. Henkinen kasvu johtaa iloisempaan, onnellisempaan ja mielekkäämpään elämään.

Jotkut ihmiset syventyvät liian syvälle elämän hengelliseen komponenttiin. Mutta he unohtavat olennaisimman, maallisen, sen, että henkisten ja aineellisten arvojen välillä on oltava sopusointu.

On niitä, jotka pyrkivät henkisten harjoitusten avulla abstrahoitumaan kielteisistä tunteista ja muistoista. Mutta tämä ei ole sisäisen kasvun tarkoitus. Ja jos ihminen ei ymmärrä tätä, hän tuhlaa aikaansa, koska hän ei saa mitään hyötyä harjoituksista.

2. Liiallinen itsekritiikki ja negatiivisuus

Hengellisiä harjoituksia harrastamalla ihmiset tulevat tietoisemmiksi omista puutteistaan ja sen seurauksena heistä tulee liian itsekriittisiä. Joskus he tulevat siihen tulokseen, että maailma ympärillämme on hyvin monimutkainen, täynnä ongelmia ja samalla merkityksetön. Ja sitten he vaipuvat masennustilaan, heitä vainoavat vaaralliset ajatukset. Koettuaan äkillisen oivalluksen aiheuttaman järkytyksen henkilöstä tulee apaattinen, hän menettää halun työskennellä, saada ystäviä ja pitää hauskaa.

3. Ylemmyysloukku

Se on paikka, johon ihmiset, jotka ovat saavuttaneet vain minimaalisen hengellisen kasvun, joutuvat. Sillä välin he jo sallivat itsensä katsoa alaspäin jotakuta, jonka tietoisuus ei heidän mielestään ole riittävän kehittynyt eikä hän ole herännyt totuuden havaitsemiseen. He pitävät itseään muita parempina.

Joissakin tapauksissa tällaiset neofyytit saattavat käyttäytyä aggressiivisesti niitä kohtaan, jotka ovat vielä ”sokeita” eivätkä ole ”ehtineet herätä”. Meidän on muistettava, että valaistuminen tulee jokaiselle omana aikanaan.

4. Halu mullistaa maailma

Heti kun henkisen kasvun tiellä oleva ihminen tulee tietoiseksi yhteiskuntarakenteen epäoikeudenmukaisuudesta, hänellä on epätoivoinen halu muuttaa sitä lietsomalla ”maailmanpaloa”. Näin tehdessään hän lankeaa siihen ansaan, että hän luulee, että maailma voidaan muuttaa ulkoisella vallankumouksellisella toiminnalla yhteiskuntarakennetta vastaan.

Todellinen muutos on kuitenkin ihmiskunnan sisäisen kehityksen tulos. Vain sen toteuttaminen on mahdollista harmonian kannalta.


No more posts
No more posts