Persoonallisuuden psykologisilla näkökohdilla on valtava merkitys elämässämme. Ne ovat riskitekijöitä joihinkin yleisimpiin häiriöihin, kuten unettomuuteen, hypersomniaan ja parasomniaan. Toiminnan psykologiset näkökohdat (erityisesti kovassa työssä ja ääritilanteissa) ovat usein psykosomaattisten sairauksien syitä. Ne ovat myös tekijöitä monissa positiivisissa tapahtumissa ja muutoksissa, jotka voivat muuttaa ihmisen elämää, auttaa selviytymään vaikeuksista ja jopa kestämään epäinhimillistä kipua.

Unihäiriöiden psykologiset näkökohdat

Samoin huonot tavat, kuten tupakointi, alkoholin väärinkäyttö, istumatyö ja lihavuuteen perustuva ruokavalio, ovat riskitekijöitä taustalla oleville unihäiriöille, kuten hypersomnialle tai obstruktiiviselle uniapneaoireyhtymälle. Tähän diagnoosiin liittyvä liiallinen päiväväsymys vaikuttaa sosiaaliseen rooliin, työllistymiseen sekä kognitiivisiin toimintoihin ja emotionaaliseen hyvinvointiin. Tässä kohtaa unihäiriöiden sosiaaliset ja psykologiset näkökohdat tulevat kuvaan mukaan. No, seuraavaksi puhumme tämän kaiken kattavan ilmiön muista tärkeistä ilmenemismuodoista.

Kivun psykologiset näkökohdat

Psykologiset tekijät voivat lisätä tai vähentää kipua. Näistä vaikutuksista on saatu näyttöä kokeellisissa tutkimuksissa, joissa tutkijat ovat manipuloineet koehenkilöiden mielialaa, tarkkaavaisuutta, odotuksia ja toiveita kivun lievittämisestä. Yksittäiset tekijät voivat vähentää tai lisätä kipua, ja lumelääkkeiden kipua lievittävät vaikutukset näyttävät olevan seurausta useista eri tekijöistä, kuten koehenkilön (tai potilaan) halusta lievittää omaa tilaansa.

Kyse voi olla esimerkiksi leikkauskivusta, minkä vuoksi hypnoosi oli niin suosittu anestesiana viime vuosisadan puoliväliin saakka ja sitä käytetään edelleen joissakin klinikoissa. Tämä tosiasia todistaa, että psykologinen näkökulma on perustavanlaatuinen ilmiö, joka hallitsee kaikkia elämämme osa-alueita.

Lisätodisteita edellä esitetylle teesille saadaan kliinisistä tutkimuksista, jotka osoittavat vahvoja ennustavia yhteyksiä mielialan ja kivun, mielialan ja työkyvyttömyyden sekä plasebovaikutuksen (tai ihmisen odotusten) manipuloinnin ja kivun välillä. On selvää, että kivun modulaation eri psykologisten mekanismien välillä on monia yhtäläisyyksiä.

Esimerkiksi helpotuksen halu ja odotukset ovat olennaisia tekijöitä plaseboanalgesiassa, mutta niillä on myös tärkeä rooli kivun emotionaalisessa vaikutuksessa muissa yhteyksissä. Nämä kaikki ovat psykologisia näkökohtia, jotka liittyvät kipuun olennaisena osana tuntemuksiimme, jotka itse asiassa ovat myös psykologiassamme juurtuneita. Paljon enemmän kuin nykyään yleisesti ajatellaan.

Huomio ja tunteet

Toisaalta huomio ja tunteet vaikuttavat ainakin osittain kipuun. Näiden psykologisten tekijöiden neurofysiologinen perusta ymmärretään osittain, mutta taustalla olevien mekanismien täydellisen ymmärtämisen kannalta tarvitaan vielä lisää työtä. Lisäksi psykologisten tekijöiden suhde ja vuorovaikutus perinteisempien fysiologisten ja lääkevaikutusten kanssa on myös huonosti ymmärretty ja kypsä lisätutkimuksille.

Kivun kokeminen ei ole koskaan yksittäinen aistitapahtuma, vaan se on yleensä sidoksissa johonkin hyvin erityiseen fysiologiseen kontekstiin. Kipuun vaikuttavat kuitenkin myös uskomukset, huomio, odotukset ja tunteet riippumatta siitä, tapahtuuko se kontrolloiduissa ”laboratorio”-olosuhteissa vai fyysisen trauman ja emotionaalisen stressin olosuhteissa.

Joka tapauksessa lukijan pitäisi ymmärtää, että kivun psykologinen puoli on keskeinen osa kipua ja että psykologian avulla voidaan vaikuttaa myös fysiologisiin prosesseihin.

Otetaan esimerkkinä potilas, jonka selkäydinsyöpä oli remissiossa. Nostettuaan kassillisen ruokatarvikkeita hän koki äkillistä epämukavuutta (lihasjännitystä) samalla selän alueella, jossa kasvain oli aikoinaan sijainnut. Hänen kipunsa vaikuttaa kaikesta päätellen huomattavasti voimakkaammalta tai epämiellyttävämmältä kuin potilaalla, jolla on toistuva lihasjännitys samalla selän alueella.

Psykologit havaitsivat myös, että taistelussa loukkaantuneet sotilaat valittivat paljon vähemmän ja tarvitsivat paljon vähemmän kipulääkitystä kuin liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneet siviilit. Tämä on kivun psykologinen puoli puhtaimmillaan. Seuraavassa tarkastelemme kuitenkin muita aloja, joilla tämä yleinen ilmiö on avainasemassa.

Psykologinen näkökulma fyysisen elämänpiirin yhteydessä

Elämän fyysiseen kerrokseen kuuluu terveytemme ja se, miten kohtelemme kehoamme. Siihen kuuluu myös se, mitä syömme, kuinka usein työskentelemme, miten peseydymme ja miten kestämme vaivoja. Kehomme on arvokkain lahjamme, emmekä voi olla olemassa ilman sitä. Jos emme ole terveitä, emme todellakaan voi nauttia kaikista muista elämän osa-alueista.

Tästä syystä kehomme rakastaminen on ensimmäinen askel kohti onnellisuutta. Riippumatta siitä, mistä aloitamme, riippumatta siitä, kuinka peruuttamattomana pidämme huonoa terveyttämme, koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa tapojemme muuttamista. Terve keho on terve mieli, ja pitämällä huolta itsestämme tunnemme itsevarmuutta, motivaatiota ja hallitsemme paremmin elämäntilanteemme.

Mutta jotta voisimme todella rakastaa kehoamme, meidän on ajateltava psykologisia näkökohtia siitä, miten koemme sen. Esimerkiksi kehitysprosessin aikana ihminen kehittää usein erilaisia kehoon liittyviä komplekseja sekä huonoja tapoja. Siksi pätevimmät psykologit työskentelevät ihmisten kanssa, jotka kärsivät kaikenlaisesta dysforiasta, bulimiasta, anoreksiasta ja muista sairauksista, jotka liittyvät vastenmielisyyteen omaa kehoa kohtaan. Kaikki traumat ja häiriöt tulevat juuri lapsuudesta, mikä jo herättää ajatuksia kehityksen psykologisista näkökohdista.

Elämän henkinen alue

Jos et huolehdi kehostasi, ulkonäkösi ja terveytesi heikkenevät; sama pätee myös mieleesi. Se, että sinun ei enää tarvitse käydä koulua, ei tarkoita, ettet voisi oppia uusia asioita. Psyykkinen sfääri tulisi erottaa mielen sfääristä, sillä se on yksin vastuussa ajatuksista ja ajattelukyvystä.

Psykologisen näkökohdan rooli tässä on kuitenkin ilmeinen, sillä esimerkiksi vakavista mielenterveyshäiriöistä tai jopa masennuksesta kärsivät ihmiset heikentävät merkittävästi henkistä toimintaa.

Tunnesfääri ja sen hallinnan tärkeys

On helppo unohtaa, miten tärkeää on hallita tunnetaustamme. Jos laiminlyömme sen, voimme tuntea itsemme tyytymättömiksi ja pudota viivyttelyn, lannistumisen ja toivottomuuden kuiluun. Siksi on hyvin tärkeää, että sallimme itsemme sitoutua tunteisiimme, ilmentää niitä ja kuunnella niitä.

Tunnetila liittyy hyvin paljon psykologiseen ja mentaaliseen tilaan, ja kaikki yhdessä ne muodostavat fysiologisen minäkäsityksemme. On hyvin tiedossa, että onnelliset ja itsevarmat ihmiset jopa sairastuvat paljon harvemmin kuin masentuneet ja tyytymättömät ihmiset.

Päätelmät

Kehomme, mielemme ja tunteemme ovat kaikki osa yhtä järjestelmää. Tämä järjestelmä on pitkälti sidoksissa psykologiaan – tietoisuuteen, tiedostamattomuuteen, komplekseihin ja kokemuksiin. Ei ole mitään järkeä käsitellä mitään osaa tästä järjestelmästä erillään kaikista muista, koska se on triviaalia eikä johda mihinkään.

Elämän psykologinen puoli on se linkki, joka sitoo yhteen kaikki hänen aistimuksensa ja antaa merkityksen kaikelle hänen toiminnalleen.